Olipa kerran järvi
Jos olisit seisonut tässä reilut 150 vuotta sitten, olisivat jalkasi kastuneet Pitkäjärven rantavedessä. Sitten järven pintaa laskettiin, koska tarvittiin lisää heinäniittyjä ja peltoja. Pitkäjärvestä lähtevää ojaa alettiin louhia syvemmälle kallioon torstaina 8.6.1876. Työn valmistuttua järven pinta laski noin 1,5 metriä. Tähän jäi pieni, erillinen Keskijärvi.
Aikojen kuluessa Keskijärvi kasvoi umpeen ja on nyt kosteikko, hetteikkö tai miten sitä haluatkin kutsua. Joka tapauksessa se on kurkiparin koti, jonka omistajuutta ne keväällä kailottavat. Ja onhan siellä myös esimerkiksi pajusirkkuja ja ruokokerttusia. Ynnä ruskosammakoita, joiden kurnutusta vapun tienoilla kuulee ja jonkun pitkäkoiven voi tulvassa nähdäkin.
Edellisellä rastilla kerrottiin ihmisistä, jotka rakensivat siihen talon. Talon rakentaminen ja muutto tänne tulivat mahdolliseksi, kun järven entiselle pohjalle saatiin peltoa sekä lehmille heinää tuottavia niittyjä.
Laitilassa ei ole yhtään järveä, jonka vedenpinta olisi luonnollisella korkeudella ja vaihtelisi normaalisti. 1800- ja 1900-luvuilla kymmeniä järviä kuivattiin joko kokonaan tai osittain. Loppujenkin luonnontila on kadonnut metsien ojittamisen myötä.
Kuvia, ääniä ja muuta mukavaa: